TimoKärkkäinen On paljon harhaa...

Miksi Turun porvarit juhlivat "Turun vapautumisen" 100-vuotispäivää?

  • Saariston vapaajoukot kauppatorilla Turun "vapautuspäivänä" 13.4. 1918 (Kuva:Turun Museokeskuksen Flickr -sivut)
    Saariston vapaajoukot kauppatorilla Turun "vapautuspäivänä" 13.4. 1918 (Kuva:Turun Museokeskuksen Flickr -sivut)
  • Prikaatikenraali Laatikainen iloitsi "työläisjääkärien asettumisesta valkoisten puolelle", (Kuva: Reserviläispiiri/Facebook)
    Prikaatikenraali Laatikainen iloitsi "työläisjääkärien asettumisesta valkoisten puolelle", (Kuva: Reserviläispiiri/Facebook)
  • Valtiovallan tervehdyksen toi Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.(Kuva: Facebook)
    Valtiovallan tervehdyksen toi Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.(Kuva: Facebook)
  • Valkoisten valtaamassa Turussa johdon ottaneen ruotsalaismajurin julistus 14.4. 1918
    Valkoisten valtaamassa Turussa johdon ottaneen ruotsalaismajurin julistus 14.4. 1918

Suomen Turussa juhlittiin lauantaina 14.4. 2018 pömpöösisti tilaisuudessa, jonka nimi oli "Maanpuolustusjuhla - Turun Suojeluskunta 100 vuotta".  Eriskummallisessa tilaisuudessa kuulemma huokui "arvokkuus ja suuri isänmaallisuuden tunne".

Tumma puku ja kunniamerkit. Suomen lippu saapui saliin ja yleisö lauloi Lippulaulun. Laivaston soittokunta soitti Sven Dufvan.

Etelä-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen asteli puhujapönttöön pitämän juhlapuhetta ja lausui: "Oli pelko helmikuussa 1918 palanneiden jääkäreiden jakautumisesta kahtia. Pelko osoittautui turhaksi, kun sadoista työläisjääkäreistä lähes kaikki asettuivat valkoisten puolelle".

Mieskuoro Laulun Ystävät lauloi Suomenmaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Merivoimien komentaja tervehtivät

Pönttöön nousi valtiovallan virallisen tervehdyksen tuoja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja ministeri Ilkka Kanerva (kok). Puolustusvoiman virallisen tervehdyksen toi Merivoimien komentaja vara-amiraali Veijo Taipalus. Turun kaupungin terveiset toi yhteyspäällikkö Antti Kirkkola (kok).

Laivaston soittokunta soitti Jääkärimarssin ja Toivo Kuulan Vapaa kansa. Historioitsija Mikko Uola kertoi Turun suojeluskunnan perustamisesta elokuussa 1917.

Loppuvaiheessa juhlaa "nuorten puheenvuoron" piti turkulainen kokelas Max Puhakainen Rannikkolaivastosta. Järjestäjät olivat pyytäneet häntä puhumaan "sisällissodasta", mutta hän halusi puhua omasta varusmiesajastaan ja sen tuomista opeista.

Vain puolustuministeri Jussi Niinistö puuttui paikalta.

Juhlat puoli vuotta myöhässä!

Kaikki hyvin. Mutta. Turun suojeluskunta perustettiin 20..8. 1917 Turun teatterilämpiössä. Perustamisen muistojuhla olisi siis täytynyt pitää jo viime vuoden elokuussa. Eikö järjestäjä Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö tiennyt, milloin Turun suojeluskunta perustettiin?

Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö (tai sen edeltäjä)  perustettiin vuonna 1944 pitämään Varsinais-Suomen Suojeluskuntapiirin varat turvassa takavarikoinnilta, kun suojeluskunnat lakkautettiin.

Tottakait Maakuntasäätiössä tiedettiin, että Turun suojeluskunta perustettiin jo elokuussa 1917 ja että oikea 100-vuotismuistopäivä meni jo syksyllä!

Kattaahan säätiön itsensä kustantama, vuonna 1994 julkaistu Antti Mikkolan kirjoittama Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin historiikkikin vuodet 1917 - 1944!

Juhlapäivä olikin Turun punaisista vapautumisen 100 -vuotismuistopäivä

Turun "arvokas ja isänmaallinen" juhla järjestettiin siis lauantaina 14.4.

Mitä silloin siis oikein juhlittiin, jollei se kerta ollut suojeluskuntapiirin oikea 100 -vuotispäivä?

Mistä silloin tuli kuluneeksi 100 vuotta?

No, edellisenä päivänä 13.4. 2018 oli tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Turkua puoli vuotta vallassaan pitäneet punaiset olivat paenneet Turusta ja Saariston vapaajoukot  ja Turun suojeluskunta olivat marssineet Turkuun Uudenmaankatua alas Tuomiokirkkopuistoon, jossa Turun porvarisväki heitteli kukkia marssijoiden jalkoihin.

En voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että tilaisuuden järjestäjät tarkoituksellisesti halusivat jostain syystä juhlia Turun vapautumista punaisista, mutta olivatkin juhlivinaan Varsinais-Suomen suojeluskunnan 100 -vuotispäivää.

Hupaisaa on, että osittain samat tahot juhlivat 10 vuotta sitten täsmälleen samana ajankohtana samaa asiaa reilusti nimellä "Turun vapautumisen 90 -vuotismuistojuhla".

Miksi ihmeessä nyt saman asian 100 -vuotisjuhlassa tarvittiin tällainen peitetarina?

Jos tilaisuuden oikea tarkoitus oli tämä, mielestäni tällaiseen pönöttämiseen ei olisi tarvittu valtiovallan eikä Puolustusvoimien virallisia tervehdyksiä.

Myöskin nimike "Maanpuolustusjuhla"olisi ollut syytä jättää pois.

Suomen maanpuolustus oli ja on paljon muutakin kuin suojeluskuntien toiminta tai perinnetyö. Sitäpaitsi Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri oli Talvisotaan saakka pitkälti Turun liikemiesten rahoittama hanke.

Turun suojeluskunnalla ei juuri ollut roolia 1917 - 1918

Sinänsä Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin ensimmäisessä toimintavuodessa 1917 - 1918 ei ole paljon juhlimista. Perustamisensa jälkeen se pysyi pitkälti piilossa Turussa.

Kansalaissodan alettua Turun suojeluskuntalaisista suuri osa pakeni punaisia ja venäläisiä sotilaita Uuteenkaupunkiin. Sieltä he varmuuden vuosi siirtyivät pian Kustavin kautta rekikyydillä jäitä pitkin Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaalla Ruotsin armeija riisui Turun suojeluskuntalaiset aseista.

Kun Turku oli tyhjentynyt punaisista, Turun suojeluskuntalaiset marssivat osana Saariston vapaajoukkoja takaisin kotikaupunkiinsa. Marssin kärjessä tosin oli Ruotsin armeijan majuri kreivi Carl August Ehrensvärd.

Mitään vastarintaa ei ollut.

Mihin muuten unohtui Ruotsin valtiovallan tervehdys Turun vapautumisen 100 -vuotisjuhlasta 14.4. 2018?

Halikossa teloitettiin 50 Varsinais-Suomen punaista

Suomenkielisten kärjessä marssi turkulainen Eero Rydman, myöhempi kansanedustaja, Kelan pääjohtaja, Helsingin yliopormestari ja presidenttiehdokas. Pian Turkuun marssimisen hän ahkeroi pitkiä tuomoita syyttäjänä Turun punaisten valtiorikosoikeudenkäynneissä.

Komennon Turussa otti riikinruotsalainen kreivi Ehrensvärd. Hänen komentonsa olikin kova ja julma hävinneitä punaisia kohtaan.

Ehrensvärd muun muassa marssitutti 47 punaista miestä ja poikaa Somerolta Halikkoon, jossa ammututti kaikki. Kymmenen joukkomurhan uhreista oli alle 20 -vuotiaita.

Muun muassa tällaista "vapauttajasankaria" Turussa siis käytännössä juhlittiin ensin 2008 ja nyt 2018.

Toukokuussa Turussa muistetaan myös punaisia

Turussa järjestetään keväällä toisenlaisiakin muistojuhlia. 20. toukokuuta pidetään "Sisällissodan yhteinen muistopäivä Turussa - Sadan vuoden jälkeen yhteisen muistamisen aika".

Sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen uhreja muistetaan kaatuneiden päivänä. Tilaisuuteen osallistuvat presidentti ja pääministeri. Valtiovallan ja kirkon edustajat laskevat seppeleet sekä Turun punavankien muistomerkille Kurjenkaivonkentälle että Vuoden 1918 sankarimonumentille tuomiokirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mitä sinä olet käyttänyt, kun ääkköset eli skandin menee sekaisin?

Lisäys: ei ole enää, mutta toukokuu on vielä näkemättä.

Lisäys2: eikun nyt onkin huhtikuussa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Timo,

kiitos infostasi, mutta mikä olikaan kirjoituksesi pointti?

Käyttäjän TimoKrkkinen kuva
Timo Kärkkäinen

Että miksi tällainen juhla ajoitetaan 13.5. yhteyteen ja miksi siihen sotketaan maanpuolustusjuhla ja suojeluskuntajuhla. Jos halutaan jotain juhlia samoin kuin 90 -vuotisjuhlissa niin juhlittaisiin sitten reilusti. Pitäisi erottaa asiat, ei tuosta hyvä maku jää ainakaan minulle. Jos joku haluaa Turun vapauttamista juhlia niin juhlikoon, mutta olkoot sotkematta siihen muita asioita. Itseasiassa vähän naurattikin tuo pömpöösiys asian mikä tilaisuuden ohjelmasta ilmeni.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kaiken tämän vuoden 1918 historiamme kauhut aloitti Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Kullervo Mannerin johtaman aseellinen punakapinan 27.1.1918 laillista hallintoa vastaan.Tämä näyttää nyt usein unohtuvan.

Käyttäjän TimoKrkkinen kuva
Timo Kärkkäinen

Manner oli myös Suomen demokraattisesti valitun eduskunnan puhemies. Ns. konservatiivisten puolueiden tilauksesta Venäjän väliaikaishallitus ampui häneltä eduskunnan alta pois. Tällaisillakin oli ehkä tekemistä kansalaissotaan ajautumisen kanssa. Vuonna 1918 molemmat osapuolet muuten itse käyttivät konfliktista nimitystä "kansalaissota". Minusta se kuvaa sotaa hyvin eikä ole mitenkään arvolatautunut. Kansalaissota mikä kansalaissota.

https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/04/15/kan...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Suomen Turussa juhlittiin lauantaina 14.5. 2018 pömpöösisti tilaisuudessa, jonka nimi oli "Maanpuolustusjuhla - Turun Suojeluskunta 100 vuotta"."

Apua, minulta on kuukausi hukkunut johonkin! Maanantaina kiireesti lääkäriin, kunhan nyt ehdin tältä juhannuksen juhlinnalta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Isänmaallisuutta ja nationalismia juhlitaan ihan päivänvalossa ja media ei vieläkään tuomitse?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mikä ettei porvarit saa juhlia ihan mitä itse lystäävät? Onhan niitä kommunistienkin muistojuhlia kait jossain?

SDP on muutoin rakentanut tätä maata ihan isänmaallisesti.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Mistä Turku vapautettiin, ei ainakaan turkulaisuudesta. :D

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Tottakai myös turkulaiset saavat juhlia maamme vapauttamista nykyajan ISISin terroristeihin täysin vertautuvan punaterrorin ikeestä.

Ilman Vapaussotaamme emme olisi nyt tässä. Sota oli nimenomaan Vapaussota, sillä siinä ajettiin vieraan vallan miehitysjoukot, ja sen rahoittamat kotimaiset terroristit alakynteen ja pakoon, pois maastamme.

Terroristeja tietenkin myös teloitettiin, mahdollisesti myös Halikossa. Voi, voi. Voi olla, että eräitä ylilyöntejäkin on saattanut olla. Entä sitten? Sota tappaa, ja itsepä aloittivat.

Onneksi Vapaa Suomi voitti, ja löimme terroristit. Sitä sietää todellakin juhlia, vaikka joka päivä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tässähän se tuli, oikea ja vastuullinen historiantutkijan täydellinen vastaus.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Sosiaalidemokraatit; siitä vain omia juhlia järjestämään, vaikka kvartaalein. Haloselle löytyisi kadoksissa ollut merkittävä seremoniavirka ja Jaakko Laakso voisi laatia viimeisiin tutkimuksiin perustuvan historiikin, tosin merkittävää korvausta vastaan. Siitä vaan toreille tapaamisiin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Alin kenraaliarvo Suomessa on prikaatikenraali:

Prikaatikenraali Laatikainen

Toimituksen poiminnat