TimoKärkkäinen On paljon harhaa...

Esperi -skandaali - kaikki ovat syyllisiä

  • Esperi -skandaali - kaikki ovat syyllisiä
  • Vuonna 2015 ministeri Huovinen ei vastannut Turun Sanomien yhteydenottoihin, kun hallituksella oli viikko aikaa muuttaa lakia.
    Vuonna 2015 ministeri Huovinen ei vastannut Turun Sanomien yhteydenottoihin, kun hallituksella oli viikko aikaa muuttaa lakia.

Esperi-skandaalin ytimessä kiehuu keskustelu siitä, miksei kaikkia vanhusten pitkäaikaishoidon laitoksia saada noudattamaan valtakunnallisia suosituksia hoitohenkilöstön minimimäärästä. Poliittisella tasolla syyllisiä ovat kaikki puolueet - jossain vaiheessa ja jollain tasolla. Ja koko joukko kuntien virkamiehiä.  Skandaalit ovat todiste myös siitä, mitä hallitsemattomasta kuntiin hajautuneesta sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta on nyt aiheutunut.

"Vanhuspalvelulain epäselvästä henkilöstömitoituksesta saadaan ennen pitkää pystyyn uusi lihava riita", kirjoitti Helsingin Sanomien toimittaja Teija Sutinen 13.12. 2012.

Odotellessa tämän (29.1.) illan A-studion keskustelua Esperi-skandaalista ja myöhempää eduskuntakeskustelua opposition hallitukselle tekemästä vanhustenhoitoa koskevasta välikysymyksestä on kiinnostavaa muistella, mitä vanhuspalvelulain kohdalla on vuosien varrella sattunutkaan. Satuin muutamassa roolissa seuraamaan läheltä 2000 -luvun alussa tapahtunuttua poliittista prosessia vanhuspalvelulaista.

Vanhuspalvelulakia junnattiin 12 vuotta

Vanhuspalvelulakia vaadittiin monelta taholta koko 2000 -luvun alun. Sitä käsittelivät Vanhasen I (kesk, sdp, rkp) ja II hallitus (kesk, kokoomus, vihreät, rkp) sekä Kataisen ja Stubbin hallitukset. (kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät, rkp, kristillisdemokraatit). 12 vuotta sitten Vanhasen I hallituksen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk) teetti geriatrian emeriittaprofessori Sirkka-Liisa Kivelällä selvityksen vanhustenhoidosta. Kivelä arvosteli vanhusten hoitotilannetta katastrofaaliseksi ja esitti vanhuspalvelulain säätämistä sitovine henkilöstömitoituksineen. Vanhasen I hallitus ei käytännössä tehnyt ehdotuksen eteen mitään, mutta ministeri Hyssälä lupasi, että seuraavalla vaalikaudella vanhustenhoito nostetaan hallituksen painopisteeksi.

Vanhasen II hallituksen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) käynnisti lain valmistelun 10 vuotta sitten hallituskauden puolivälissä, mutta se jäi kesken.

Vasta kolmas asialla ollut hallitus eli Kataisen hallitus sai vanhuspalvelulain tehdyksi. Poliittikkojen käsissä lakihankkeen toteutuminen oli kestänyt 12 vuotta.

Kompromissi vesitti henkilöstömitoitusten määräämisen

Lain valmistelusta vastasi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson. Aluksi hän souti ja huopasi sen suhteen, pitääkö lakiin laittaa sitovat henkilöstömäärät vanhusten pitkäaikaishoidon laitoksiin. Lopulta Guzenina-Richardson päätyi esittämään, että henkilöstömitoituksista säädetään lakia lievemmin hallituksen asetuksella.

Kun SDP oli ajanut sitovia henkilöstömitoituksia jo lakiin, kokoomus oli vastustanut sitä. Kokoomuksen vastuuministeri asiassa oli sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, joka sanoi "ettei lakiin tule betonoida henkilöstömitoituksia". Ylen A-studiossa hän totesi, että "sitovien henkilöstömitoituksien kirjaaminen lakiin korostaisi laitoshoitoa ja tulisi kalliiksi kunnille" ja "ei voi olla niin, että me tehdään laki, jota kunta ei voi toteuttaa".

Kokoomus ja SDP olivat tehneet kesällä 2012 kompromissin, että henkilöstömitoituksista annetaan hallituksen asetus vuoden 2015 alusta, jos tilanne kaikissa hoitolaitoksissa ei siihen mennessä ole lain suositusten mukaisella tasolla.

Kun eduskunta joulukuussa 2012 hyväksyi vanhuspalvelulain, siihen ei kuitenkaan tullut kirjausta siitä, että hallitus voisi asetuksella määrätä henkilöstön mitoituksesta vanhusten laitoshoidossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä asiasta pitäisi päättää laissa.

Hoitajamäärä jäi pelkäksi lain yhteydessä annetuksi eduskunnan poliittiseksi tahdonilmaisuksi, lakikielellä sanottuna lausumaksi.

Vuoden 2012 lopussa peruspalveluministeri Guzenina-Richardsson vakuutti, että poliittinen sopimus hoitajamäärästä silti toteutuu vuonna 2015. "Nythän ei ole kyse ainoastaan eduskunnan lausumasta. Vaan kyse on siitä, että kuuden puolueen hallituksessa on tehty sopimus budjettiriihessä. Budjettiriihessä sovittu, se kyllä pitää.", hän sanoi Ylelle.

Koko vanhuspalvelulain valmistelun yhteydessä Kuntaliitto vastusti jyrkästi sitovia henkilöstömitoituksia, sillä se pelkäsi kunnille koituvia kustannuksia. Kuntaliittoa johti tuolloin Risto Parjanne (sd) varamiehenään Timo Kietäväinen (kesk). Kuntaliiton kannoista päätti liiton hallitus, jossa on kaikkien puolueiden edustus.

Stubbin hallituksen lopputappelu kaatoi lain korjaamisen

Laki tuli voimaan kesällä 2013. Kun hoitajamitoituksen tarkasteluajankohta tuli vuoden 2014 lopussa, THL.n selvitys osoitti, etteivät suositukset henkilöstömääristä olleet toteutuneet. Vaadittu määrä henkilökuntaa oli 90 prosentissa hoitopaikkoja. Silloinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen ilmoitti vievänsä vanhuspalvelulain muuttamisen hallitukseen.

Vielä tammikuussa 2015 Huovinen ilmoitti, että sitovan hoitajamitoituksen sisältävä laki on tarkoitus saada hyväksyttyä vielä ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. "Ryhdyn vauhdilla valmistelemaan vanhuspalvelulain muutosta", hän lupasi Demokraatissa.

Eduskunnan tahdonilmaus ei koskaan toteutunut. Hallitus ei muuttanut lakia siten, että henkilöstömitoitukset olisivat sitovia. Asia kaatui kokoomuksen ja SDP:n jatkuvaan veriseen riitelyyn Stubbin hallituksessa, joka lopulta äänesti eduskunnassa kumoon omia lakiesityksiään. Samaten Stubbin hallitus päätti luopua vanhuspalvelulain muuttamisesta.

Kaikki on nyt ollut kiinni kunnista, kun hoitajamitoitusta ei saatu lakiin

Joulukuussa 2018 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kirjoitti liiton sivuilla:

"Joidenkin kuntien viranhaltijat ovat täydellisen tietämättömiä omasta valvontavelvollisuudestaan. Joko viranhaltijat eivät ole tiedostaneet omaa velvollisuuttaan tai he ovat ulkoistaneet vastuunsa ja luottaneet siihen, että esimerkiksi yritysten omavalvontasuunnitelmat ja aluehallintovirastot hoitavat valvontatehtävän.

Kun kunnat siirtävät omassa tuotannossaan olevia, yhteisillä verorahoilla kustannettavia palveluja yritysten tuotettavaksi joko kilpailutusten tai palvelusetelien kautta, se ei suinkaan vapauta kuntia valvomasta näiden palvelujen tuotantoa. Kuntien on myös useiden lakien velvoittamina puututtava palvelutuotannossa ilmeneviin epäkohtiin."

Yksikään puolue ei tähän mennessä ole ilmoittanut vaalitavoitteekseen vanhuspalveluiden hoitajamäärien minimin muuttamista lain määräämäksi. Tulevassa välikysymyskeskustelussa sellaisia vaatimuksia esitetään varmasti.

Esperi-skandaalin poliittisten vastuullisten ja syyllisten osoittaminen ei ole ihan helppoa. Päävastuussa ovat ulkoistamisia tehneiden kuntien päättäjät.

Kuntaliitossa sote-asioista vastaava Hanna Tainio sanoo Kauppalehden haastattelussa (KL 29.1.), että julkisen sektorin ostot kunnissa kasvavat myös jatkossa.

"Palveluasumisen tarve on niin suurta, etteivät kunnat pysty sitä yksin omana työnä tekemään. On selvää, että yksityiselle tuotannolle on tarvetta."

Myös julkisella puolella on tehty samoja virheitä henkilöstömitoituksessa ja vanhusten hoidossa kuin yksityisissä yrityksissä. Vanhusten palvelujen henkilöstömitoitusskandaalit ovat todiste kuitenkin myös siitä, mitä hallitsemattomasta kuntiin hajautuneesta sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta on nyt aiheutunut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ylen toimittajalta on osuva kirjoitus

Nyt Esperi on otsikoissa taas. Ja kunnat, jotka ostavat hoitoa mahdollisimman halvalla yrityksiltä, joiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Näistä ongelmista on puhuttu vuosia ja vuosia.

Keskustelu etenee suurin piirtein näin: Media kertoo ongelmista. Hallitus selittää ja oppositio syyttää hallitusta. Vuosien kuluessa puhujien roolit vaihtuvat. Syyttely vaihtuu selittelyksi ja selittely syyttelyksi riippuen siitä, kuka on hallituksessa ja kuka oppositiossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10618746

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vain rikollisten suojelijat ja putinistit sanovat näin että kaikki ovat syyllisiä. Sillä konstilla saadaan rikollinen ja uhri samanlaisiksi epäillyiksi, eli rikollinen ei ole sen rikollisempi kuin uhri.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Päävastuussa ovat ulkoistamisia tehneiden kuntien päättäjät."

Ovatko,mitä väärää he ovat tehneet?

Eikö Esperi yrityksenä ole tehnyt mitään väärää?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset