TimoKärkkäinen On paljon harhaa...

Älkää jauhako Rinteen yhteisöverokantaa, kysykää hoitotakuusta!

  • Jonotusajat terveyskeskuslääkärille aluehallintovirastojen alueella, lokakuu 2018, Lähde: THL.
    Jonotusajat terveyskeskuslääkärille aluehallintovirastojen alueella, lokakuu 2018, Lähde: THL.
  • Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10. 2018, Lähde: Lääkäriliitto.
    Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10. 2018, Lähde: Lääkäriliitto.
  • Eläkeiän saavuttavat lääkärit vuosittain, Lähde: Lääkäriliiton työvoimaennuste.
    Eläkeiän saavuttavat lääkärit vuosittain, Lähde: Lääkäriliiton työvoimaennuste.

Todennäköisen pääministeripuolueen SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa on lupaus, että kaikki pääsevät viikossa terveyskeskuslääkärille ensi vaalikaudella. Tavoite on hyvä, mutta puolueen eväät massiiviseen operaatioon ovat heikot. Kunnilla lienee edessään asiakasseteleiden isojako lääkäriyrityksiin. Suurin kysymys: onko terveyskeskusten lääkärivajeen täyttäminen parissa vuodessa mahdollista edes teoriassa?

Toimittaja Vappu Kaarenoja teki perjantaiseen Suomen Kuvalehteen vaalien parhaan ja asiantuntevimman puoluejohtajahaastattelun. SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä on tivattu kyllästymiseen asti, mikä on hänen todellinen kantansa yhteisöveroon tai lihaveroon tai turpeennostoon tai hakkuisiin. Show on vienyt tilaa oikeilta kysymyksiltä, joita median olisi täytynyt tehdä. Kuten: miten hän ja puolue aikovat toteuttaa monet megaluokan vaalilupauksensa, joista jotkin valitettavasti vaikuttavat vähän hatusta vedetyiltä?

Näillä vastauksilta olisi merkitystä, koska näyttää, että lupausten antaja on seuraava pääministeri ja maan suunnan määrittelijä.

Minusta on tässä vaiheessa yhdentekevää, mitä mieltä Rinne oli oikeasta yhteisveroprosentista vuonna 2013 ja mitä nyt. Sillä ei ole merkitystä ensi vaalikauden tapahtumien kannalta.

SDP:n kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa ei ole yhteisövero, lihavero eikä metsänhakkuu. SDP:n kynnyskysymys on, että hallituksen ohjelmaan kirjataan 7 vuorokauden hoitotakuu terveyskeskuslääkärille pääsyyn.

Itseäni koko yhteisöveroasiassa sapetti SDP:n jäsenenä lähinnä, miten Rinne ja hänen porukkansa vuodenvaihteessa 2013-2014 valjastivat yhteisöverosta ja STX-telakasta aseen, jolla nostettiin huippuunsa tyytymättömyys SDP:n istuvaa puheenjohtajaa kohtaan. Ja tuotiin oma ehdokas esiin messiaana.

Etenkin oli tyylitöntä Rinteen itsensä ja tukijoiden tähän samaan masinoima perätön väite, että Urpilainen oli diktaattori, joka teki päätökset vain muutaman avustajansa kanssa. Pahantahtoista sontapuhetta, kuten kaikki Jutta Urpilaisen kanssa esimerkiksi puoluehallituksessa istuneet tiesivät.

Kaarenojakaan ei vältä haastattelussa vaihetta, jossa hän tivaa, mitä Rinne oikeasti haluaa nyt sanoa yhteisöveron alentamisesta. Hän kuitenkin aloittaa haastattelunsa kysymällä asiasta, johon juuri kukaan muu politiikan toimittaja ei ole suvainnut tai osannut puuttua.

Miksi Rinne haluaa toteuttaa hoitotakuun tiukennuksen hallituksensa omana projektina - juuri ennen kuin parlamentaarisesti valmisteltu uusi sotemalli tuodaan pöytään?

Onko SDP ollenkaan valmistautunut siihen, miten se aikoo tämän massiivisen jonojenpurkuoperiaation toteuttaa?

Onko 7 vuorokauden takuu terveyskeskukseen pääsylle vedetty vaalitaktisesti hatusta vai ovatko puolueen oikeat terveyspoliittiset asiantuntijat valmistelleet sen?

Terveyskeskusjonoja ei pureta hokkuspokkus -tempuilla

On sinänsä hyvä, että SDP vihdoin tekee rohkeita vetoja terveyspolitiikassaan ja asettaa valtakunnallisen tavoitteen, jota demareiden kaikissa kunnissa pitää toteuttaa. SDP:n terveyspolitiikka on tähän asti ollut kuin märkä saippuapala, josta ei tahdo saada otetta.

Kokoomus on vuosia ajanut yksityisten terveyspalvelujen roolin lisäämistä julkisen terveydenhuollon tuotannossa. Ainakin sillä on ollut linja. Linja on pitänyt niin valtakunnallisesti kuin kunnissa.

SDP puolestaan on valtakunnallisesti vastustanut kiivaasti terveyspalvelujen ulkoistamista, mutta sen kuntapäättäjät ovat toimineet käytännön ulkoistamisessa kuin siat pellossa riippuen, miten kokoomus-sdp -yhteistyössä missäkin päin maata tuulee.

On sinänsä hyvä, että SDP haluaa tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta, jossa ei ole otettu askelia eteenpäin sen jälkeen, kun se 14 vuotta sitten säädettiin. Hoitotakuun mukaan terveyskeskuslääkärille on päästävä 6 kuukauden sisällä. SDP olisi voinut jo esimerkiksi viime vaalikaudella asettaa tavoitteen, että lääkäriinpääsyn hoitotakuuta tiukennetaan kuukauteen.

Hoitotakuun tiukentaminen on kyllä ollut esillä SDP:n sisäisessä terveyspoliittisessa keskustelussa. Siellä on kuitenkin suhtauduttu suurella vakavuudella siihen, millaisin harppauksin on realistista edetä nykyisellä kuntien terveysjärjestelmällä. On varmasti oltu liiankin varovaisia.

Kyllä SDP:n terveyspoliittisessa keskustelussa on keskusteltu mielin määrin myös, miksi hoitoonpääsy ei pelaa terveyskeskuksissa. Ja tunnettu suurta voimattomuutta sen edessä.

Siksi SDP:n terveyspoliitiikan valmistelussa aiemmin yli 10 vuotta keskeisesti mukana olleena demarina tunnen tervettä epäilystä siihen, että Rinne ja kumppanit ovat nyt löytäneet ihmelääkkeen, jolla ongelma hoidetaan käden käänteessä.

Nykypolitiikassa vaalilupausten täytyisi olla sellaisia, että ne tiedetään mahdollisiksi. Ei populismia. SDP:kin on oppositiossa vaatinut parempaa politiikan valmistelua, parempaa asiantuntijoiden kuulemista, parempaa faktapohjaa sille mitä päätetään.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on sanonut, ettei usko hokkuspokkus -temppuihin politiikassa.

Valitettavasti hänen puheenjohtajansa haastattelu uusimmassa Suomen Kuvalehdessä viittaa pahanenteisesti siihen, että tulossa on hokkuspokkus -temppu, josta puolue jää nalkkiin samalla tavalla kuin työttömyyden puolittamislupauksesta vuonna 1994, kun viime kerran nousi pääministeripuolueeksi. Silloinkin tiedettiin, ettei tämä todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa seuraavalla vaalikaudella, mutta luvattiin kuitenkin.

Hälytysmerkki 1: Lääkäritakuu täytetäänkin hoitajilla?

Mikä Rinteen haastattelussa huolestuttaa?

Toimittaja kysyy: "Työterveyshuollon ulkopuolella olevista suomalaisista yli puolet joutuu odottamaan lääkärille pääsyä yli viikon. Lupaatte viikon hoitotakuun. Miten se saavutetaan?".

Rinne tarjoaa 2 elementtiä: "Hoidon tarpeen arviointi linkitetään mukaan eli sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ennen kuin lääkäriin tulee mentyä" ja "tarvitaan lisää henkilökuntaa".

Eivätkö Rinne ja SDP tiedä, että monessa terveyskeskuksessa jo nyt sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ja  selvittäisiinkö pelkällä sairaanhoitajalla käynnillä? Silti suuressa osassa terveyskeskuksista jonot ovat kuukauden mittaisia.

Ja mikä lupaus ihmisten lääkärille pääsystä viikossa on, että potilaan ja lääkärin väliin tuleva sairaanhoitaja päättääkin, ettei tämä eläkeläismummo tarvitsekaan lääkärin luokse pääsyä, vaan hänelle riittää sairaanhoitajan kanssa jutustelu?

Kun SDP:n kansanedustajat tai puoluetoimiston työntekijät varaavat ajan työterveyslääkärille, ei siellä ole mitään portinvartijaa sanomassa puhelinkeskustelun perusteella, että nyt sinä et tarvitse lääkäriä ja minun hoitoni riittää. Voi olla, että tämä ei ole järkevää, mutta tämä on ihmisen odotus, kun poliitikko sanoo televisiossa, että me lupaamme sinulle pääsyn lääkärille viikossa.

Hälytysmerkki 2: "En pysty sanomaan, mutta arvaan että..."

Toimittaja kysyy: "Haluatte palkata terveyskeskuksiin yhteensä 1000 uutta hoitajaa ja lääkäriä. Mikä osuus olisi lääkäreitä?"

"En pysty sanomaan. Arvioisin, että noin 2/3 hoitajia ja 1/3 lääkäreitä."

Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen kansalaisten pääsystä lääkärille viikossa.

Puolue on tehnyt päätöksen ja lupauksen, että siihen tarvitaan lisää lääkäreitä ja lupaa järjestää vaalikauden aikana 1000 lääkäriä tai hoitajaa lisää.

Mutta puolueen puheenjohtajalla ei ole käsitystä, mikä on maan terveyskeskusten tarve uusille lääkäreille, jotta kaikki tarvittavat virat olisivat täytetty ja homma pelaisi.

Kyllä tällaisen arvion pystyy tekemään, jos on oikeasti perehtynyt asiaan.

Aika hyvän osviitan antaa Lääkäriliitto, joka  kysyi viime vuoden lopulla terveyskeskusten johtajilta, kuinka monta virkaa heillä on täyttämättä ja kuinka monta uutta lääkärinvirkaa he tarvitsisivat. Maan kaikki terveyskeskukset vastasivat. Niiden mukaan 227 terveyskeskuslääkärin virkaa on täyttämättä ja lisäksi terveyskeskuksest tarvitsisivat 188 kokonaan uutta lääkärinvirkaa. 227 + 188 = 415.

Tarvitaan vähintään 415 lääkäriä. Eli SDP:n tuhannesta hoitajasta tai lääkäristä noin puolen pitäisi olla uusia lääkäreitä ensi vaalikaudella. Ei kolmasosan kuten Rinne "arvioi".

Hälytysmerkki 3: "Ymmärtääkseni tilanne on..."

Toimittaja kysyy: "Kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa on vaikeuksia houkutella lääkäreitä virkoihin, jolloin kunnissa on ulkoistettu terveyskeskuksia."

Rinne tarjoaa ratkaisuksi: "Ymmärtääkseni tilanne on muuttumassa. Isoja ryhmiä on valmistumassa lääkäriksi".

Tämä voi olla viikon terveyskeskustakuun toteuttamisen suurin haaste. Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen sanoi viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

"Kun viimeisen 20 vuoden aikana erikoissairaanhoitoon on perustettu 3 000 uutta virkaa, terveyskeskuksiin niitä on tullut vain runsaat 300."

Terveyskeskuslääkärien määrä on pysynyt liki samana 20 vuotta.

Myös SDP:n ja kaikkien muidenkin puolueiden vaalima, yksityisten yritysten tarjoamiin palveluihin perustuva työterveyshuolto on imenyt vanhoja ja uusia lääkäreitä. Yli 800 lääkäriä on virrannut hoitamaan noin 1,7 suomalaisen terveyttä työterveyshuollossa, heistä 2/3 yksityisissä työterveysyrityksissä. Loppuja 3,8 miljoonaa suomalaista hoitaa 3200 lääkäriä terveyskeskuksissa ja 400 lääkäriä kuntien yksityiselle ulkoistamissa perusterveydenhuollon palveluissa.

Terveyskeskuslääkärivaje 450, uusia lääkäreitä 3500, eläköityviä 2900

Lääkäreitä valmistuu vuosittain suomalaisista yliopistoista noin 650 ja ulkomaisista yliopistoista noin 60. Ensi vaalikaudella uusia lääkäreitä saattaa tulla noin 3 500 (vuosina 2019 - 2023 valmistuvat).

Ensi vaalikaudella kuitenkin noin 2900 lääkäriä saavuttaa 65 vuoden iän, mikä lienee jatkossakin terveyskeskuslääkärin eläköitymisikä.

Alle 65 -vuotiaiden (eli käsittääkseni potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa siis noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä. Työttömiä lääkäreitä ei ole Suomessa.

Tässä yhtälössä vaikuttaa erittäin haastavalta leikata terveyskeskusjonot viikkoon ensi vaalikauden aikana, kun terveyskeskusten jo nyt ilmoittama lisälääkäritarve on noin 450 lääkäriä. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, niin kait kuitenkin lääkärien määrän lisääminen terveyskeskuksissa on  kaikkein tärkein väline tavoitteen saavuttamisessa?

Viikon hoitotakuu ei onnistu ilman asiakasseteleitä yksityiselle

Viikon terveyskeskustakuu vaatii, että seuraava hallitus hoitaa asiat niin, että kunnat purkavat yli viikon mittaiset terveyskeskusjonot hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua, esimerkiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin jouduttiin tekemään, kun nykyinen erikoissairaanhoidon 6 kuukauden hoitotakuu tuli voimaan.

Hallituksen oli etukäteen velvoitettava sairaanhoitopiirit purkamaan yli 6 kuukauden hoitojonot lain voimaantuloon mennessä ja kutakin sairaanhoitopiiriä esittämään suunnitelman miten se purkamisen tekee.

Näin joutuu tekemään tuleva halltus.

Se joutuu velvoittamaan maan kaikki kunnat purkamaan yli viikon pituiset hoitojonot uuden, tiukennetun hoitotakuun voimaantulopäivään (esimerkiksi 1.6. 2022) mennessä ja velvoittamaan maan jokaisen kunnan esittämään, miten se purkaa yli viikon pituiset jonot. Jos siis lähtökohtana on SDP:n vaalilupaus viikon terveyskeskustakuun toteuttamisesta ensi vaalikaudella ts. että takuu on voimassa ennen vaalikauden päättymistä.

Merkittävää on, että Antti Rinteen ilmoituksen mukaan uusi soteuudistus ei ehdi voimaan ennen vuotta 2022.

Tämä tarkoittaa, että massiivinen jonojenpurkuoperaatio joudutaan tekemään kunnissa nykyisellä terveyskeskusjärjestelmällä ja nykyisillä välineilä. Uudesta sotesta ei siihen vielä ehditä saada välineitä  - millainen ja miten hyvä se sitten onkaan.

Miten kunnat joutuvat parissa vuodessa lyhentämään esimerkiksi nyt monessa suuressakin kunnassa olevat yli kuukauden jonot terveyskeskuslääkärille alle viikon jonoiksi?

Se, miten sairaanhoitopiirit toteuttivat jonojen purun, antaa viitteitä siitä, mitä keinoja myös kunnat joutuvat käyttämään.

Kunnat joutuvat palkkaamaan lisää lääkäreitä (mikä on helppo sanoa, mutta vaikea tehdä).

Kunnat joutuvat maksamaan lääkäreille suuria korvauksia ylimääräisestä ylityöstä, iltatyöstä ja viikonlopputyöstä, kun jonoja puretaan yötäpäivää  24/7.

Kunnat joutuvat tuomaan terveyskeskuslääkäreiden palkkaukseen urakkatyöhön kannustavia tulosperusteisiä palkanosia. Urakkatyö maksaa.

Kunnat joutuvat lisäämään ostopalveluja yksityisiltä lääkäriyrityksiltä ja antamaan asiakkaille palveluseteleitä yksityisille lääkäreille. Periaatteessa niiden pitäisi antaa kansalaiselle palveluseteli yksityiselle aina, kun tälle ei kyetä järjestämään alle viikossa aikaa terveyskeskuslääkärille.

Kokoomus on jo tietysti innokkaasti tarttunut hoitotakuun tiukentamiseen (sen mallissa terveyskeskuslääkärille on päästävä kuukauden sisällä) ja tarjonnut toteutuksen pääkeinoksi asiakasseteleitä yksityiselle. Onneksi myös SDP on myöntänyt ja linjannutkin, että yksityisillä terveyspalveluilla on pakko olla suuri rooli näin kunnianhimoisen hoitotakuun toteuttaumisessa.

"Seuraavan hallituksen sote-uudistukseen sisältyisi palveluiden julkisen järjestäjän velvollisuus antaa ihmiselle palveluseteli, mikäli julkiselta tuottajalta ei vapaata lääkäriaikaa löytyisi seuraaville seitsemälle päivälle. Yksityiset yritykset otettaisiin palveluseteleiden kautta osaksi sote-uudistusta", Antti Rinne sanoi Iltalehdelle  maaliskuun lopussa.

Melkein kuin Petteri Orpon suusta.

Toivon, että SDP on saanut rivinsä suoriksi puheenjohtajan haastattelun jälkeen. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero nimittäin jatkoi samana päivänä vielä vanhalla yksityisillä terveyspalveluilla pelottelun linjalla:

"Ainoa konkretia, joka kokoomuksen mallista on Paateron mukaan löydettävissä, on laajennettu palvelusetelin käyttö ja sitä kautta yksityisten palvelujen pakkokäyttö sote-palveluissa".

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset