TimoKärkkäinen On paljon harhaa...

Rinteen ohjelmassa yksi (1) keino asunnottomuuden puolittamiseksi 3,5 vuodessa

  • Rinteen ohjelmassa yksi (1) keino asunnottomuuden puolittamiseksi 3,5 vuodessa
  • Salon Seudun Sanomat 6.8. 2018
    Salon Seudun Sanomat 6.8. 2018

Rinteen hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden.  Hallituksen ohjelmassa on yksi (1) ainoa keino asunnottomuuden poistamiseksi - tosin se on hyvä. Mutta millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? Tärkeintä olisi saada kunnat kuriin.  Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.

Antti Rinteen hallitus on ties kuinka mones hallitus, joka lupaa poistaa asunnottomuuden Suomesta. Tällä kertaa kirjaus kuuluu: ”Puolitetaan asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä”. 

Hallitukset ovat kyenneet vähentämään asunnottomuutta Suomessa vain 25 %:a neljännesvuosisadassa (1994 – 2019). Nyt Rinteen hallitus lupaa vähentää sitä 50 %:a 3,5 vuodessa ("vuoteen 2023 mennessä").

Tämä on tyypillistä Rinteen hallituksen ohjelmalle. Asetetaan dramaattisia ja historiallisia tavoitteita, jotka luvataan toteuttaa muutamassa vuodessa, mutta niihin ei juurikaan osoiteta uusia keinoja.

Myös Juha Sipilän hallitus lupasi puolittaa asunnottomuuden – vuoteen 2022 mennessä. Määräaikaan on pari vuotta.

En usko, että asunnottomuuden poistamista saavutetaan nytkään. Mutta uskon, että Rinteen hallitus pääsee tavoitteessaan pitkälle.

Mihin unohtuivat yksin elävät keski-ikäiset miehet?

Rinteen hallituksen tilannekuva on osin väärä. Hallitus ilmoittaa, että asuntojen saatavuudessa ja asunnottomuuden ehkäisyssä painopisteenä ovat ”nuoret ja maahanmuuttajat”. Millä perusteella otetaan painopisteeksi maahanmuuttajat, muttei keski-ikäisiä yksin eläviä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia miehiä? Asunnottomista noin 60 %:a on yli 25 -vuotiaita yksineläviä miehiä.

Esimerkiksi turkulaisten saamasta toimeentulotuesta puolet menee yksin eläville miehille. Joka kolmas turkulainen on yksin elävä.

Nuoret asunnottomat poikkeavat seurantatietojen perusteella keski-ikäisistä asunnottomista miehistä siten, että he ovat asunnottomana muutamia viikkoja tai kuukauden ja siirtyvät takaisin asuntomarkkinoille varsin kivuttomasti.

Valtaosa työikäisistä yksineläjistä on miehiä. Heitä on noin 400 000. Yksinasuvien miesten määrä on tuplaantunut reilussa 20 vuodessa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa asunnottomia henkilöitä yhteensä 7 112. Heistä 6 615 oli yksineläviä asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia 1 893. Asunnottomia perheitä oli 214.

Taas uusi ohjelma

Rinteen hallitusohjelma lupaa: ”Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027”.

Se, että käynnistetään ohjelma, ei takaa vielä mitään. Ohjelmia asunnottomuuden poistamiseksi ovat hallitukset käynnistäneet vaikka kuinka paljon. Jo neljännesvuosisadan ajan, 1990 –luvun alusta lähtien.

Itse asiassa nytkin on käynnissä Sipilän hallituksen vuonna 2016 käynnistämä Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE.

Asumisneuvonta pakolliseksi - hyvä

Rinteen hallituksen ohjelmassa on yksi (1) ainoa konkreettinen keino asunnottomuuden poistamiseksi:

”Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit. Turvataan riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta”

ARA on jo pitkään pyrkinyt saamaan asumisneuvontaa kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi siinä onnistumatta. Asumisneuvonta on osoittautunut  kustannustehokkaaksi toimintatavaksi, jolla saadaan inhimillisten hyötyjen lisäksi taloudellisia säästöjä muun muassa kiinteistöyhtiöille ja sosiaalitoimelle.

Osana Sipilän hallituksen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE:a ohjelmakaupunkeihin hankittiin uusia asumisneuvojia vuosina 2016-2017. Seurantakyselyn mukaan asumisneuvojat estivät ohjelmakaupungeissa vuonna 2016 kaikkiaan 2 196 häätöä ja vuonna 2017 peräti 2 871 häädön toteutumisen.

Suurista vuokranantajista mm. Kojamo (entinen VVO) ja Sato ovat noudattaneet ARA:n ohjetta ja niillä on asumisneuvontajärjestelmä. Kunnista mm. Turku noudattaa ARA:n asumisneuvontaohjeistusta.

Kojamo perustelee asumisneuvonnan tarpeellisuutta ja tärkeyttä seuraavasti: “Asumisneuvonta tarjoaa asukkaille apua ja neuvoja haastaviin elämäntilanteisiin. Parhaimmillaan neuvonta ehkäisee asiakkaiden vaihtuvuutta, vähentää häiriöitä asuintaloissa ja tarjoaa ratkaisuja vuokranmaksun haasteisiin.”

Luulisi, että kuntien itsensä omistama suuri vuokranantajakonserni Kunta-asunnot KAS olisi ensimmäisenä noudattanut asumisneuvonnan järjestämistä asuntokannassaan. Vielä mitä.

KAS on pyyhkinyt takamuksensa ARA:n suosituksilla. KAS:n vuokra-asukkaille ei ole järjestetty minkäänlaista asumisneuvontaa. Hyvä, että kaikki toimijat saadaan nyt lain voimalla noudattamaan suosituksia.

Rahasta asia ei ole KAS:illa ollut kiinni.

KAS:illa on noin 8000 vuokra-asuntoa yli 30 paikkakunnalla. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 56,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 13,7 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 9,6 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 7,7 miljoonaa euroa.

Hyvää taloudellista tilaansa KAS mainostaa tiedottamalla ostaneensa juuri yli 300 vuokra-asuntoa lisää Espoosta, Hollolasta, Lahdesta, Oulusta ja Riihimäeltä. Kolme vuotta sitten KAS osti Satolta liki 300 vuokra-asuntoa.

Kunnat toimivat miten sattuu

Vuokranantajan järjestämä asumisneuvonta on kullankallis esimerkiksi työkyvyttömälle pienillä tuilla elävälle ja asunnottomuusuhan alla olevalle ihmiselle.  Miten tällainen ihminen muutoin jaksaa yksin estää joutumisensa asunnottomaksi?

Kunnat ovat hoitaneet asunnottomuuden ehkäisyn ja asumisneuvonnan miten sattuu. Tilanne on sama kuin ihmisten hoitoon pääsyssä terveyskeskukseen. Asunnottomuusuhan alla olevat ihmiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.

Myönteinen esimerkki on Turku.

Turussa oli viime vuoden lopussa 504 ihmistä vailla asuntoa. Edellisvuodesta määrä on lisääntynyt noin 50:llä.

Turun kaupungin vuokra-asuntoyhtiöillä TVT Oy:llä ja Akseli Kiinteistöpalveluilla on yhteensä 4 asumisneuvojaa. Lisäksi kaupungilla on oma asumisneuvoja nuorille. Asumisneuvonta auttaa esimerkiksi vastikkeen- tai vuokranmaksuvaikeuksissa, häätöuhissa ja asumiseen liittyvien tukien ja etuuksien hakemisessa.

60 kilometrin päässä Salon kaupungissa asunnottomuuden ehkäisy ja asumisneuvonta ovat rempallaan. Niitä ei yksinkertaisesti ole. Tämä ei liene hyvä tilanne siitä huolimatta, että asunnottomuus on vähäistä kaupungissa.

Salon Vuokratalot Oy on Salon kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Salo on kuitenkin ulkoistanut liki kaikki sosiaaliset vuokra-asuntonsa eli käytännössä oman vuokrataloyhtiönsä paikalliselle yksityiselle osuuspankille. Lounaismaan OP-isännöinti eli Salon Seudun Op-Kiinteistökeskus hoitaa yhtiön isännöinnin ja asukasvalinnan, jossa ei juuri sosiaalisia seikkoja oteta huomioon eikä asunnottomuuden uhan alla olevia aseteta eritysasemaan. Siitä huolimatta, että suuri osa yhtiön asunnoista on koko ajan tyhjillään.

OP hallinnoi suurinta osaa Salon kaupungin omistamista 1700 vuokra-asunnosta. Niistä on viime vuosina ollut noin 160 asuntoa ilman asukasta.

Asunnot siirrettiin pois kaupungin määräysvallasta valtuuston suurella enemmistöllä jo 13 vuotta sitten, vuonna 2006. Siinä ei paljon mietitty kunnan vastuuta sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta eikä asunnottomuuden ehkäisemistä. Vain Vasemmistoliitto vastusti kaupungin vuokra-asuntojen siirtymistä pois kaupungin suorasta omistuksesta.

"Turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta"

Osuuspankille ulkoistetun Salon Vuokra-asunnot Oy.n toimitusjohtaja Oili Välikangas linjasi viime elokuussa:

”Vuokraamme harvoin asuntoa ihmiselle, jolla on vuokrarästejä jonnekin. Jos ihmisellä on vaikkapa kymmeniä maksuhäiriömerkintöjä, herää kysymys onko niitä tarkoitus edes hoitaa.”

”Salossa on runsaasti asuntoja vapaana yksityiselläkin puolella. Aina saa asunnon, jos vanha menee alta. Nyt on varaa jättää vuokra maksamatta”, Välikangas jatkaa.

Välikangas painottaa, ettei heillä ole juuri joustamisen varaa vuokranmaksussa:

”Meidän tehtävämme ei ole joustaa, vaan turvaverkot löytyvät muualta yhteiskunnasta”.

Aika kovaa puhetta ihmiseltä, joka hallitsee Salon kaupungin koko 1700 asunnon muinaista sosiaalisen asuntotuotannon vuokra-asuntokantaa. Ja jonka omistamassa yhtiössä on koko ajan yli 150 asuntoa tyhjillään.

Huomautettakoon, että lain mukaan maksuhäiriöt ja luottotietomerkinnät eivät saa vaikuttaa hakijan mahdollisuuteen saada vuokra-asunto aravarahoituksella rakennetusta vuokratalosta. Luultavasti kaikki toimitusjohtaja Välikankaan hallitsemista 1700 asunnosta ovat tällaisia aravavuokra-asuntoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset