EU:n herraonni: tuleeko taas kiistelty komission johtaja?

Junckerin työkyky ja väitetty alkoholismi jäivät arvoitukseksi EU-kansalaisille. Onko Saksan tilintarkastustuomioistuimen ja liittopäivien tutkintakomitean kynsissä oleva von der Leyen lintu vai kala? 

EU-komission väistyvä puheenjohtaja, luxemburgilainen Jean-Claude Juncker harmitteli perjantaina Helsingissä, että hän jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi puheenjohtajaksi, joka valittiin Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien asettamien niin sanottujen kärkiehdokkaiden joukosta. Tällä kertaa valtionpäämiehet jyräsivät puolueryhmittymien kärkiehdokkaan Manfred Weberin, suurimman eli konservatiivien parlamenttiryhmän EPP:n edustajan, ja istuttivat komission johtoon Angela Merkelin hallituksen puolustusministerin Ursula von der Leyenin.

Suomen pääministeri Antti Rinne ihmetteli paikan päällä EU:n valtiojohtajien pitkää ja tempoilevaa päätöksentekoa.

Yksi tekijä parlamenttiryhmien kärkiehdokkaan kaatumisessa ja Junckerin nimityksen myötä otetun uuden käytännön hautaamisessa oli mahdollisesti, että EU:n voimanainen Merkel oli 5 vuotta sitten päättänyt jo ennen Junckerin virkaan astumista, ettei salli toiste parlamenttiryhmien kävelevän valtiojohtajien yli komission puheenjohtajapäätöksessä. Siitä huolimatta, että liittokansleri tuolloin oli muodollisesti kannattanut Luxemburgin ex-pääministerin valintaa komission johtoon.

Merkel itse muuten keväällä 2014 ajoi komission puheenjohtajaksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ranskalaista johtajaa Christine Lagardea, jota EU-johtajat hänen johdollaan päättivät tiistaina ehdottaa Euroopan keskuspankin (EKP) uudeksi pääjohtajaksi.

Heikompaa EU:ta halunnut Britannian pääministeri David Cameron johti arkkifederalistina pitämänsä Junckerin vastaista taistelua keväällä 2014. Hänen mukaansa myös Merkel oli ollut taipuvainen torppaamaan parlamenttiryhmien päättämän ehdokkaan etenemisen.

Cameron yritti vielä viime metreillä kaataa Junckerin tämän väitetyllä alkoholismilla, joka joidenkin lähteiden mukaan huolestutti myös Merkeliä.

Ehkä ensimmäisen ja todennäköisesti viimeisen kerran Euroopan huippujohtajat keskustelivat vuonna 2014  unionin korkeimpiin johtotehtäviin ehdolla olevan henkilön alkoholin käytöstä. Jo Junckerin pääministeriaikoina Luxemburgin pahat kielet olivat väittäneet, ettei hänellä ”ole mitään ongelmia alkoholin kanssa, vaan vain kun on ilman alkoholia”. Toisen väitteen mukaan hän joi jo lounaalla kaksi gin tonicia ja yhden oluen.

Juncker tuli sittemmin komission puheenjohtajana suurelle yleisölle tunnetuksi värikkäästä ja oudosta käytöksestään EU-kokouksissa

Merkel ja eräät muut valtionjohtajat pelkäsivät vuonna 2014 tiettävästi, että Junckerista tulee komission valtaa lisäävä ja päämiesten valtaa vähentävä puheenjohtaja, koska hänet tunnettiin vahvana federalistina ja unionin rakentajana.

Lisäksi Merkel ilmeisesti koki Junckerin – terästeollisuuden työntekijän ja ammattiyhdistysaktiivin pojan – olevan poliitikkona enemmän oikeistososialidemokraatti kuin heidän yhteisen Eurooppa-puolueensa EPP:n mukainen konservatiivi.

Komission puheenjohtajana Juncker osoitti Merkelin pelot pitkälti turhiksi. Hän on arvioiden mukaan ottanut Saksan tahdon ja tarpeet huomioon hyvin.

Junckerin asemaa EU:ta johtavien Saksan ja Ranskan välissä auttoi, että monesta aiemmasta komission puheenjohtajasta poiketen hän puhuu virheettömästi sekä ranskaa että saksaa, jotka ovat Luxemburgin virallisia kieliä.

Von der Leyen – lintu vai kala? 

Komission uudeksi puheenjohtajaksi ehdolla oleva Ursula von der Leyen on monessa tehtävässä toiminut ja kansainvälisesti kokenut saksalainen huippupoliitikko. Hän on kuitenkin vähintään yhtä kiistanalainen henkilö kuin edeltäjänsä Juncker.

Leyen on istunut Merkelin johtamissa hallituksissa jo 14 vuotta. Viimeiset 5 vuotta hän on kantanut puolustusministerin salkkua.

Leyenin epäonnistumiset liitetään juuri hänen puolustusministeriyteensä. Helmuth Kohlin puolustusministeri Rupert Scholz langetti viime viikolla viiltävän tuomion von der Leyenin saavutuksille: ”(Saksan armeijan) Bundeswehrin tila on katastrofaalinen. Liittotasavallan koko puolustuskyky kärsii, mikä on täysin vastuutonta.”

Nimettöminä pysyttelevät von der Leyenin nykyiset ja entiset alaiset puolustusministeriössä kuvaavat hänen johtamistyyliään etäiseksi ja puolustuskannalla olevaksi.  Väitteiden mukaan hän ympäröi itsensä ministeriössä pienellä avustajaryhmällä, joka kontrolloi ministerin tiedonkulkua tiukasti.

Vuonna 2015 von der Leyen jäi kiinni siitä, että oli plagioinut lähes puolet lääketieteen väitöskirjastaan, joka sisälsi myös viitteitä lähteisiin, jotka eivät osoittaneet viitattuja asioita. Kaksi aiempaa Merkelin hallitusten ministeriä oli joutunut eroamaan vastaavien syytteiden vuoksi.

Perheministerinä von der Leyen joutui huonoon valoon, kun hän osti yksityiseltä konsulttiyritykseltä palveluja, joiden tarkoitus oli manipuloida mediaa kirjoittamaan myönteisesti ministerin politiikasta.

Von der Leyenin johtama puolustusministeriö on parhaillaan Saksan valtiopäivien valiokuntien tutkinnassa niin sanotun neuvonantajajutun vuoksi. Ministeriö käytti ulkopuolisia konsultteja ja neuvonantajia 200 miljoonan euron arvosta vuosina 2015 – 2016, vaikka sillä on 2200 omaa työntekijää.

Osa konsulteista tuli amerikkalaistaustaisesta monikansallisesta McKinsey -yrityksestä, jonka Saksan toimintojen yhteiskuntasuhdejohtajan Katrin Suderin von der Leyen oli kutsunut poliittiseksi valtiosihteerikseen vuonna 2014. Suder erosi viime vuonna, kun konsulttisotku tuli julki.

Myönteistä Ursula von der Leyenin persoonasta kertonee, että hän otti Euroopan pakolaiskriisin aikana vuonna 2014 syyrialaisen 20 -vuotiaan turvapaikanhakijan asumaan kotiinsa, järjesti tälle oppisopimuskoulutuspaikan ja tuki saksalaiseen yhteiskuntaan intergoitumisessa. Von der Leyenin mukaan tämä todisti, ”miten paljon voimaa nuorissa pakolaisissa on, jos vain tuemme heidän itseluottamustaan alussa”.

Von der Leyenilla on sama vahvuus kuin Junckerilla. Hän kykenee neuvottelemaan sujuvasti saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.

Sosialidemokraatit sotajalalla

Saksalainen komission puheenjohtaja on nyt paradoksaalisesti kovassa vastatuulessa Saksan sisäpolitiikassa.

Sosialidemokraatteja ärsyttää, että Merkelin ajama von der Leyen syrjäytti lähellä komission ”vahinkopuheenjohtajuutta” olleen, europarlamentin sosialidemokraattisen ryhmän kärkiehdokkaan, hollantilaisen Frans Timmermansin.

Muun muassa sosialidemokraattien SPD:n ex-puheenjohtajat Sigmar Gabriel ja Martin Schultz ovat tuominneet Merkelin toiminnan jyrkästi, vaikka von der Leyen olikin ensisijaisesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin keksintö.  Schultz haukkui tiistaina von der Leyenin ehdokkuuden ”(Unkarin pääministeri) Orbanin ja Itä-Euroopan voitoksi”.

Sosialidemokraattinen ex-liittokansleri Gerhard Schröder sitä vastoin asettui lauantaina Merkelin tueksi. Hänen mukaansa kansleri on ”periaatteessa tehnyt kunnollista työtä” komission puheenjohtajan valinnassa.

Entisen liittokanslerin Handelsblatt -lehdelle antama haastattelu on suurin piirtein täydellinen vastateesi muun muassa Helsingin Sanomien keskiviikkoiselle pääkirjoitukselle, jossa Eurooppa-neuvoston päätökset leimattiin ”kauheaksi suhmuroinniksi”.

Schröderin mukaan EU:n huippuvirkojen täyttäminen oli samanlaista hänen aikanaan. Saksan ja Ranskan täytyi viime kädessä ottaa ratkaisu käsiinsä, jos tilanne uhkasi ajautua kaaokseen.

Schröderin mielestä Weber ei ollut mikään kansanvaltaisesti valittu komission puheenjohtajaehdokas, vaan yhden, ei mitenkään erityisen loistavasti eurovaaleissa menestyneen ryhmän (EPP) ehdokas tehtävään. Sen lisäksi Weber on ”kirjoittamaton lehti”, jolta puuttuu tunnettuus Euroopassa ja ministerikokemus.

Timmermans taas on on ottanut Puolan ja Unkarin ”oikeusvaltiovajeeseen” niin jyrkän kannan, ettei näiden voi odottaa hyväksyvän häntä komission puheenjohtajaksi.

Näistä syistä kärkiehdokasprosessi saattoi Schröderin mukaan ”päättyä vain kuin se päättyi”.

Takahuoneen hevoskauppa

Saksan suurimman puolueen ryhmähuoneen ovea Berliinin valtiopäivätalossa kolkuttavat Vihreät vastustavat von der Leyenia, koska heidän mielestään kärkiehdokasperiaate olisi lisännyt EU:n demokratiaa ja läpinäkyvyyttä.

Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston sanelema komission puheenjohtaja merkitsee paluuta aikaan, jolloin komission puheenjohtaja ja hänen mukanaan europarlamentti olivat selkeästi alisteisia huippukokouksille.

Suomalaisten Saksan-miniä, viheranarkisti Markus Draken puoliso ja Euroopan vihreiden kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi Franziska Keller ehätti tälla viikolla toteamaan von der Leyenin ehdokkuudesta:

”Tämä takahuoneen hevoskauppa päiväkausien neuvottelujen jälkeen on groteski”.

Ursula von der Leyen on ehdolla EU:n tärkeimpään tehtävään.

Moni haluaa estää hänen valintansa.

Vaihdetaanko komission puheenjohtaksi esitettävä ihminen vielä kolmannen kerran?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu